RSS
Merkinnät
Kommentit

Kategorian 'kirjoitukset' arkisto

Ei jummarra

Poika olisi eilen ollut lähdössä ulos. En päästänyt, vaan sanoin, että joulupäivänä ei mennä ihmisiin.
– Täh?
– Joulupäivänä ei mennä ihmisiin.
– Mitä se tarkoittaa?
– Miten niin, mitä se tarkoittaa?
– Mennä ihmisiin.
– Se tarkoittaa sitä, ettei mennä kenellekään.
Oli ihan pakko kirjoittaa tämä, koska joskus teini ei ymmärrä, mitä minä sanon. Ehkä sanomani perustuu murrealueeni tapaan sanoa, ettei […]

Lue koko merkintä »

Rikas, rakas, köyhä, varas

Katsottiin vanha sarja pojan kanssa alusta loppuun. Ostin sen kahdesta syystä: hinta ei ollut päätähuimaava ja muistin sen olleen aivot täräyttävä silloin joskus. Nimi Falconetti oli iskostunut mieleeni pahuuden synonyymina ja Nick Nolten lihaksikas viikinkiolemus muovasi teinitytön miesihannetta. Rudy olisi ollut se, jonka tämänikäisenä olisi valinnut unelmiensa kohteeksi.
Täytyy myöntää, että paljon olin sarjasta unohtanut, kuten […]

Lue koko merkintä »

Kielenhuoltoa

Qumman kanssa aina tavatessa vaahdotaan siitä, kuinka ihmiset – ammattilaisetkaan – eivät enää osaa kirjoittaa kunnolla. Tekstit ovat kielioppivirheitä pullollaan, aivan alkeellisia sellaisia. Kuka enää radiossa osaa sanoa alkaa tehdä; kaikki alkavat tekemään. Se oli kuuden pisteen virhe ainekirjoituksessa lukiossa. Muistan sen kuin eilisen enkä ole virhettä sen koommin toistanut.
Ulkolaisia omenoita myydään tämän tästä, vaikka […]

Lue koko merkintä »

Pakinaperjantai: Perinne

Minun äitini on siisti ja hänen kotinsa on ihan aina siisti. Minä en opi koskaan siivoamaan samalla tavalla kuin äiti, se on mahdotonta.
Meillä on äidin kanssa sellainen perinne, että kun minä noin kerran vuodessa käyn heillä, menen melkein ensimmäiseksi olohuoneeseen, jossa plyyshimaton hapsut ovat ojennuksessa, kuin kammattuina ja sohaisen jalallani hapsurivistön sekaisin. Äiti kulkee perässä, […]

Lue koko merkintä »

Pakinaperjantai: Matka - Kävellen Santiagoon

Keväällä 1999 tutustuin Beaan, espanjalaiseen baskiin. Kävimme yhdessä samalla saksankurssilla, jonka jälkeen usein päädyimme syömään. Hän kertoi minulle kotikylänsä läpi kulkevasta pyhiinvaellusreitistä, tiestä Santiago de Compostelaan. Hän kertoi myös, että on itse monta kertaa ajatellut kulkea reitin. Fanaatikot konttaavat tuhannen kilometrin matkan, jotkut kävelevät, toiset pyöräilevät. Bean tapa kertoa reitistä oli realistinen ja iloinen: hän […]

Lue koko merkintä »

Talossa ei ole puukkoa!

Meillä oli lapsuuskodissani muutamia sellaisia tarvekaluja, joilla oli oma nimi. Ei niitä nimeämällä nimetty, vaan nimet tulivat jostain lausahduksesta. Useat näistä olivat isoäitini suusta pudonneita tokaisuja, jotka sitten syystä tai toisesta jäivät elämään ja elävät vielä osittain tänäkin päivänä perheemme keskuudessa. Osa on vaipunut unhoon tarvekalun rikkouduttua ja kadottua, mutta yhä muistan muutamia. Jotkut sukumme […]

Lue koko merkintä »

Asunto

Tänä aamuna tein erehdyksen: menin keittiöön ilman tossuja. Palasin äkkiä makuuhuoneeseen hakemaan ne. Meidän keittiön lattia on jotain kiveä ja aivan tajuttoman kylmä talvella. Laitan tähän jutun, jonka kirjoitin kesällä 2004 etsiessäni asuntoa tästä kaupungista.
Tarjontaa kaupungissa on runsaasti ja runsas on myös tarjonnan kirjo. Kun välittäjälle soittaa, nämä haluavat tehdä hakijasta profiilin helpottaakseen sopivan asunnon […]

Lue koko merkintä »

Pikkukaupungin kasvatti

Olla kotoisin jostain Hämeenlinnan tapaisesta tuppukylästä ei ollut omassa teini-iässäni eikä vähän myöhemminkään mitenkään seksikästä. Mieluummin sitä vain sanoi olevansa Etelä-Suomesta tai vältti sanomasta yhtään mitään. Stadin slangi jylläsi ja oma verkkainen puheenparsi vaikutti juntilta. Siihen aikaan Helsingissä nuorison keskuudessa oli tapana jossain vaiheessa illanistujaisia vetää ajokortti esiin ja katsoa, ketkä olivat tulleet Pönttövuoren tunnelista. […]

Lue koko merkintä »

Puistomäen mattorannassa

Lähetin vanhemmilleni blogini osoitteen ja ihan äitiä ja isää varten kirjoitin pienen muistelon kesiltä, kun Sipla oli vielä päällystetty öljysoralla ja Tampereentie routi rospuuttoaikaan. Poppelikujan vieressä kasvoi kesäisin heinikkoa ja Närhin kaupasta ostettiin ruoka.
Talviturkin poisheittäminen kesän alkajaisiksi oli lapsuudessani tärkeä tapahtuma. Veteen oli päästävä hinnalla millä hyvänsä ennen muita, koska se oli sankari, joka ensimmäisenä […]

Lue koko merkintä »

Pakinaperjantai: Sana on kirjainten liitto

Olli laski työkalupakin maahan ja kaivoi sieltä trasselitukon. Tukkoon hän kaatoi puhdistusainetta ja alkoi hinkata seinäpintaa. Vaikka kirjaimet kiinnitettiinkin varsinaisesti ruuveilla, ne oli hyvä liimata ensin. Kaksoiskiinnitys varmisti, etteivät huligaanit pystyisi poistamaan kirjaimia pelkästään ruuvaamalla.
Ollilla ei ollut kiirettä, sillä toimiston neiti oli sanonut, ettei kirjaimia saa kiinnittää ennen kuin kenraali Wyatt olisi tarkistanut sijoituspaikan. Kun […]

Lue koko merkintä »

« Edellinen - Seuraava »