Kategoria kirjat, päiväkirja. Kirjoitettu 7. Lok, 2009 @ 08:02
Vaikka lehdet ovat vielä vihreitä ja pysyvät puissa, niin syksyn tulo on väistämätöntä. Läheistä aukiota reunustavat kastanjat ovat pudottaneet hedelmänsä pitkin katuja ja liiskaantuneet pähkinät levittäytyvät asvaltin täydeltä. Taivaalta tulee vettä ja talojen välissä kieppuva tuuli työntää sitä inhottavasti vasten kasvoja. Minä, joka pidän syksystä, en tykkää. Huolestuttavinta tässä on se, että Westökään ei vakuuta.
Olen [...]
Lue koko merkintä »
Kategoria kirjat. Kirjoitettu 30. Syy, 2009 @ 09:22
Olen säästellyt sitä, vaikka se on ollut minulla jo kaksi päivää. Olen silitellyt sen pintaa ja korkannut sen kirjoittamalla nimeni siihen. Olen nuuhkaissut sitä.
Tänä iltana en käy yöhön yksin. Otan Kjellin sänkyyni ja syleilen häntä.
Kiitos Kimmelille!
Lue koko merkintä »
Kategoria kirjat, päiväkirja. Kirjoitettu 18. Syy, 2009 @ 08:00
Ilokseni luin tänään, että Kjell Westöltä on ilmestynyt uusi kirja. Enpä olisi uskonut, että näin pian edellisen mestariteoksen jälkeen. Nyt olen aivan paniikissa, kun se pitäisi tietysti saada ihan heti. Nettitilaukset on ärsyttäviä, koska ne joutuu hakemaan postista, enkä minä edes tiedä, missä meidän postikonttori nykyisin sijaitsee.
Pitänee panna poika asialle, jollei joku tuttu satu käymään [...]
Lue koko merkintä »
Kategoria kirjat. Kirjoitettu 28. Jou, 2008 @ 10:59
Sain lahjaksi Tauno Palon juuri ilmestyneen elämäkerran. Hieno kirja, jota olen jo aloittanutkin. Kirjailija pyytelee esipuheessaan melkein anteeksi sitä, että on paneutunut Taunon sukujuuriin hyvinkin pitkälti. Suotta pyytelee, niitä on ollut hauska lukea.
Olen aina tiennyt, että Tauno on Hämeenlinnassa syntynyt, kuten bloginpitäjäkin, mutta olen myös elänyt siinä käsityksessä, että hän ei kaupungissa viettänyt kuin muutaman [...]
Lue koko merkintä »
Kategoria kirjat, päiväkirja. Kirjoitettu 3. Lok, 2008 @ 06:59
Sain eilen postia kirkolta. Kjell Westön Missä kuljimme kerran on julkaistu hollanniksi ja kirjailija itse tulee kaupunkiin ensi viikolla. Eräs tantta aikoo olla kuuntelemassa tässä tilaisuudessa. Aion myös ottaa ainakin muutaman kirjan mukaan ja pyytää niihin omistuskirjoituksen.
Siitä lähtien, kun Leijat ilmestyi ja sen puolivahingossa ostin ja sain toisen kappaleen joululahjaksi, olen ollut myyty tälle kirjailijalle.
Katselin [...]
Lue koko merkintä »
Kategoria kirjat. Kirjoitettu 27. Elo, 2008 @ 07:02
Miksi ihminen ei osaa pysyä kohtuudessa? Miksi aina pitää suuttua raivoon saakka, polttaa hihansa ja alkaa ärhennellä? Miksi ei pysty syömään vain vähän, vaan kitaansa pitää tunkea kokonainen suklaalevy? Mikä aivotoiminnan häiriö estää suorittamasta yhtä projektia loppuun ennen kuin syöksyy uuden kimppuun? Miksi en voi lukea vain yhtä kirjaa kerrallaan?
Koska nykyään iltojani ei enää rytmitä [...]
Lue koko merkintä »
Kategoria kirjat. Kirjoitettu 24. Elo, 2008 @ 09:11
Lainasin vanhemmiltani kesällä jo pitkään himoamani kirjan, Jukka Rislakin kirjoittaman Latvian kohtalon vuodet – Krisjanis Berkisin ja Hilma Lehtosen tarina.
Hilma oli syntynyt Puistonmäessä, Hämeenlinnassa vanginvartijan tyttärenä ja isoäitini muisti hänet. Oli kaiketi joskus tavannutkin, vaikka mummu olikin Hilmaa melkoisesti nuorempi. Hämeenlinna oli 1900-luvun alussa iso varuskuntakaupunki ja sotilaita oli paljon suhteessa väestöön. Hilmakin rakastui tsaarin [...]
Lue koko merkintä »
Kategoria kirjat. Kirjoitettu 22. Hel, 2008 @ 17:27
Yöpöydälläni on maannut Miika Nousiaisen Vadelmavenepakolainen kohta kaksi kuukautta. Olen lukenut siitä noin 50 sivua. Ei uppoa. Joku aika sitten ymmärsin, miksi ei.
Nousiaisella on samanlainen pakkomielle kuin Hotakaisella. En ole pitänyt yhdestäkään Hotakaisen kirjasta niiden pakkomieltymysten takia. Minun tekisi mieleni tarttua sanoihin ja siirtää niitä; pyyhkiä yli ja vaihtaa toisiin. Ottaa päähenkilöä niskasta ja retuuttaa [...]
Lue koko merkintä »
Kategoria kirjat. Kirjoitettu 17. Tam, 2008 @ 06:43
Kuten kerroin, luin Väisäsen loppuun jokunen päivä sitten. En ala sisältöä kerrata, sen kukin lukekoon itse tai googlatkoon, mutta kirjailijalla on ihailtava muisti nuoruusajoiltaan. Hänen tekstinsä haistaa ja maistaa, sen tuntee sormissaan ja näkee silmillään. Hän onnistuu tuomaan sen 60-luvun lopun murrosajan jälleen esille; sen, miten yhtäällä oltiin vapaamielisiä ja toisaalla vielä vanha aika painoi [...]
Lue koko merkintä »
Kategoria kirjat. Kirjoitettu 25. Jou, 2007 @ 07:01
Luin Väisäsen Vanikanpalat enkä pettynyt. Ihailtavaa lapsuuskuvausta lapsen silmin, välillä hyvinkin rankkaa selkäsaunoineen ja marssituksineen, mutta silti jossain rivien välissä lymyili lapselle tyypillinen tahaton huumori, kuten merkityksen hakeminen sanalle ”karisma”, onko se kölninveden ja viinan löyhkäävä liitto vai iltanäyttelijän rintataskuun asetettu neilikka; tai se, että isä sai avaran lainan. Lapsi ihmetteli monen sanan merkitystä. Kirjassa [...]
Lue koko merkintä »
oben