Olen kirjoittanut aiheesta aiemminkin, nimittäin siitä, että ei on ei, eikä se siitä miksikään muutu.
Tunnen itseni vainotuksi. Kun tämä herra viimeksi otti yhteyttä ja sanoin, etten lähde hänen kanssaan minnekään, eikä hän lopettanut pyyntöjään, sain tarpeekseni. En ymmärrä aikuista ihmistä, joka vinkuu kuin 5-vuotias, vaikka hänelle asia on selitetty. Sellaiset ihmiset eivät ole minua varten enkä minä heitä.
Lopetin kaiken yhteydenpidon tapaukseen silloin: en vastannut sähköposteihin, itse asiassa tein sähköpostiin säännön, joka heitti tietystä osoitteesta tulleet meilit suoraan roskiin, en vastannut puheluihin enkä viesteihin. Normaalijärjellä varustettu ihminen käsittää siinä vaiheessa olevansa persona non grata. Idiootit eivät.
Sunnuntaista lähtien olen saanut vaihtelevalla menestyksellä viestejä ja puheluita. Eilen puhelut yltyivät. Tyyppi oli keksinyt, että jos hän soittaa tuntemattomasta numerosta, saatan vastata. Luulkoon vain, en yleensäkään vastaa tuntemattomiin numeroihin ja nyt minulla oli syytä epäillä, kuka soittojen takana oli. Vitsailin Ruusulle puhelimessa, että pitää kai alkaa seurata ulos ikkunasta, mies saattaa keksiä tulla kotikadulleni päivystämään.
Tänään vitsi muuttui todeksi. Seisoin työpaikan ulkopuolella Alicen kanssa lounastauolla auringossa tupakalla. Paikasta kulkee noin viiden metrin päässä jalkakäytävä. Kyseinen mies – voiko häntä edes mieheksi kutsua? – käveli jalkakäytävää pitkin ja katsoi minua. Hän hidasteli puun takana ja päätään minua kohti kääntäen jatkoi matkaansa. Silloin minä ampaisin sisälle, selittämättä edes Alicelle syytä äkkinäiseen poistumiseeni. Huom! Miehellä ei pitäisi muutoin olla mitään tekemistä työpaikkani ulkopuolella lounasaikaan.
Tuollainen käytös ei ole normaalia, ei minun mielestäni. En minä häntä pelkää, mutta äärimmäisen epämiellyttäväksi hän on oloni saanut. Lähetin hänelle tapauksen jälkeen viestin: ”Lopeta stalkkaaminen tai ilmoitan asiasta poliisille. En halua olla kaltaistesi idioottien kanssa missään tekemisissä.” Arvatkaa lopettiko? Ei, hän lähetti ”viattoman” viestin, jossa sanotaan, että hän ei ymmärrä moista syytöstä.
Olkoon. Tuskin hänestä vaaraa on, mutta inhottavaa tällainen on. Lisäksi tiedän, että hän lukee blogiani googlen käännöskoneen avulla. Toivon sydämestäni, etten ikinä joudu hänen kanssaan enää tekemisiin.


Minäkin toivon!