Kielikämmejä
2 Lokakuu, 2008 kirjoittaja oben |
Luin Maurelitan kielikämmeistä ja sitä kautta eksyin myös Katalonia-blogiin, josta näin, että se oli ikään kuin haasteeksi kirjoitettu. Lupia kysymättä päätin kertoa omasta kielikämmästäni. Niitä on lukuisia, varmasti joka vuoden päivälle, mutta kerron yhden vanhimmista.
Olin Italiassa ja pyysin kavereitani soittamaan kasetilta tiettyä laulua, josta kaikki pidimme. Laulu on italiaksi canzone. Pyysin kuitenkin jotain aivan muuta, isoa kullia. Tämä viimeksi mainittu kapistus on italiaksi cazzo ja jos siihen lisää päätteen –one, siitä tulee iso. Ystäväni katsoivat minua hieman oudoksuen ja hetken hiljaisuuden jälkeen ymmärsin mokani. Yritin korjata asiaa pyytämällä cantonea, joka taas tarkoittaa kantonia (hallintoalue esim. Sveitsissä).
Kolmatta yrittämää ei enää tullut, vaan ystäväni laittoivat kasetin soimaan. Nauroimme asialle kyllä pitkään.
Luulenpa, että minäkin nauran tälle pitkään.
Onkohan tuolla roskanestosanalla jotakin tekoa tekstin kanssa, kun se on “helppo”
Saa nauraa:) Sitä varten se on kirjoitettukin.
Vastavuoroisesti haluan kertoa sinulle nuoruudenmuiston. Vietin parikymppisenä kesätöissä Ruotsissa yhden kesän ja pari tyttöä opetti minulle ja yhdelle toiselle suomalaiselle tytölle kivan laulun, jonka nimi oli muistaakseni “Pette-Nicklas du och jag” tai jotakin muuta sinne päin. Sitä sitten lauleskelimme tyttöporukassa illalla, kun olimme menossa rannalle. Ihmettelin vähän vastaantulevien aikuisten pahoja mulkaisuja ja ajattelin sen johtuvan meidän metelöinnistä. Jälkeenpäin selvisi, että Pette-Nickas ei olekaan pojan nimi vaan pojan yhden ruumiinosan nimi
Tiedätkös mikä Se ruuminosa on bulgarian kielellä…
HUI! Niin, että ne naiselliset kirkaisut oli pidettävä sisällä
no totta. ei auta hihkuilla
*reps*
Näitä on aina yhtä riemastuttava lukea… ilmankos Rooman oppaat aina jankkaavat ettei siellä kannata huudella “hei katso mikä….”.
=D
Heikompi kielitaitoisena vinkkaan vaan, että mahtuuhan noita kielikukkasia suomenkieleenkin…
Pienistä kirjainvirheistä saa mukavat ja makoisat naurut, kuten erään muinaisen tuttavani (turkkil.) yrittäessä kommentoida presidenttiämme, tuli hänestä Harja Talonen…
PS. Näin yläpään juttuna vastapainoksi…