Liikennekulttuurista
7 Elokuu, 2008 kirjoittaja oben |
Pääkaupunkiseudulle on tullut lukuisia uusia liikenneympyröitä ennen niin kimurantteihin risteyksiin ja liikenne sujuu niissä paljon juohevammin kuin ennen. Selvää edistystä siis. Brittikulttuurin ratkaisu on omaksuttu Suomessa kuten muuallakin Euroopassa ja todennäköisesti pahat kolarit ovat vähentyneet.
Tein kuitenkin ajaessani sellaisen havainnon, etteivät kompatrioottini osanneet käyttää liikenneympyröissä vilkkua. Käsittääkseni sääntö on niin, että kun ympyrään ajetaan, vilkkua ei käytetä. Sen sijaan vilkkua käytetään silloin, kun ympyrästä poistutaan. Rallikansa toimi kuin portugalilaiset: ei käyttänyt vilkkua ollenkaan. Portugalilaisista kerrotaan Luxemburgissa sellaista vitsiä, että miksi hän ei käytä vilkkua. Siksi, koska hän tietää, minne on menossa. Meidän kotoperäiset kankkuset ja grönholmit eivät siis väläytä suuntamerkkiä edes poistuessaan ympyrästä. Ajokortiton teini oli tehnyt saman havainnon.
Toinen havainto oli nopeusrajoitukset. En ole itse mikään teiden virtuoosi enkä kaahaa älyttömästi, mutta ihan oikeasti: suomalaiset nopeusrajoitukset ovat naurettavia. Hämeentietä körötellään neljääkymppiä pitkän matkaa, Kurvin kulmassa kolmeakymppiä. Kun ajoin Hakaniemestä kohti Kurvia illalla kymmenen aikoihin, ei yksikään autoilija noudattanut rajoituksia. Enkä ihmettele miksi ei. Nopeusrajoitus on liian alhainen. Uudellamaalla on kilometritolkulla kaksikaistaisia teitä, joiden molemmilla puolilla on kevyen liikenteen väylä ruohovallin ja jopa talon korkean meluvallin takana ja tiellä on kuudenkympin rajoitus. Ketä varten? Minun vastaukseni on, että sakottajan.
Kolmas nurinani aihe on ajokulttuuri moottoriteillä. Jos ihminen on koskaan ajanut Saksan tai Ranskan valtaväylillä, hän ymmärtää pitää silmällä myös taustapeiliä, vaikka ajaakin suoraan eteenpäin eikä ole aikeissa peruuttaa. Suomalainen jääräpää junnaa vasenta kaistaa vähän alle sataa kahtakymppiä eikä anna tietä takana tulevalle. Jos se takana tuleva haluaa ajaa hieman yli rajoituksen, hän ei pääse eteenpäin, koska suomalainen toimii kuten Edelmannin karavaanari: on teiden tukko. Miten helppoa olisi kääntää rattia ja poistua oikealle kaistalle ja kun nopeampi on mennyt ohi, siirtyä jälleen vasemmalle kaistalle, jos se asvaltti kerran siellä on mustempaa.

Olen niin samaa mieltä! Muualla Euroopassa on myös tapana antaa moottoritielle tuleville tietä siirtymällä vasemmalle kaistalle tai jopa hiljentämällä vauhtia, mutta ei täällä. Pari kertaa olen ollut lähellä kolaria, kun tyhmyyttäni ajoin kuin Belgiassa ja ilman muuta oletin pääseväni jouhevasti muun liikenteen sekaan. En oleta enää.
Mutta muutamalle asialle täytyy antaa tunnustusta Belgiaan verrattuna: autojen ja erityisesti rekka-autojen määrään (niitähän on VÄHÄN Suomessa, huomaan aina Seutulasta lähdettäessä mihin suuntaan tahansa) - sillä nehän tekevät Belgiassa arkipäiväajosta suorastaan kaaoksen, joka ikinen kerta! Ja toinen on se, ettei Suomessa ole tuhatta hollantilaista karavaania tien päällä yhtä-aikaa, toisin kun täällä nyt loma-aikaan.. Joo, mä ajan täällä 50 km töihin suuntaansa, joten on kokemusta. Brysseliin en ole tosin koskaan vielä uskaltanut autolla.
*hihittelee itsekseen*
Kotiuduin justiin Kymenlaakson lomareissulta - auton mittarissa kilometrejä lisää noin 220.