Yöllinen vesisade
1 Elokuu, 2008 kirjoittaja oben |
Jos joskus erehtyy pitämään itseään fiksuna, sitä saa äkkiä muistutuksen vajavaisuudestaan. Menin tuhkimoajan jälkeen nukkumaan ja heräsin siihen kun satoi. Kuulostelin hetken pitikö se paikkansa vai näinkö vain kosteita unia, kunnes muistin, että joihinkin tuoleihin jäi pehmusteet. Kampesin itseni ylös niin nopeasti kuin loman turvottama kehoni salli.
Tungin jalkani Ainoihin ja avasin oven, josta syvästi loukkaantuneen näköinen kissa pujahti oitis sisään. Se päästeli suustaan syyttäviä naukaisuja ja ennen kuin pääsin pelastamaan sateen kastuttamia pehmusteita, kissalle oli annettava ruokaa.
Sain kaksi pahoin vettynyttä pehmustetta katon alle suojaan juuri ennen kuin vesisade taukosi ja taivaanrantaa koristi kaunis auringonnousu. Eipä tule enää unikaan silmään, joten päätin jakaa tämänkin ilon teidän kanssanne – kun ensin tyhjensin astianpesukoneen. Tämä on varmasti joku hulluuden esiaste: herätä lomalla ennen kukonlaulua ja alkaa tehdä kotitöitä.
Kissakin poistui takaisin rantapöheikköön ja innolla odotan, minkälaisen paistin se tänä aamuna tuo porrasmatolle.
Hyvää päivänjatkoa muillekin!
Hangossa satoi vasta la-su-yönä ja en saanut nukuttua. Kävelin ympäri tupaa ja sit katselin parvekkeelta sitä sadetta, joka valui niin hiljaa ja huomaamattomasti alas, että ei edes se kaide kastunut. Se oli siis ainoa sade, mitä nähtiin siellä, vaikka uutiset väittivät, että pingispallon kokoisia rakeita??? Koko la paistoi aurinko:)