Nuoruusmuistoja
11 Heinäkuu, 2008 kirjoittaja oben |
Teini tuntuu nauttivan nuoruudesta. Soittelin illalla ja kyselin, missä nuori mies liikkuu. Hän kertoi olevansa Hietsussa muutaman muun kaverin kanssa. Taustalta kuului kitaransoittoa. Puheesta päätellen rannalla oltiin selvin päin. Ehkä hän sittenkin osaa olla?
Tuli niin mieleeni omat nuoruusajat, miten mageeta oli istua ringissä pimeyden hiipiessä ympärille ja jonkun tapaillessa laulun sanoja kitaran säestyksellä. Ehkä se on teininkin vihdoin aika kokea jotain samanlaista.
Tänään tulee 28 vuotta siitä, kun vietin 17-vuotissyntymäpäiviäni. Tässä taannoin, kun poika täytti saman verran, Alice kysyi, että muistanko, mitä itse tein silloin. Kaivelin muistilokeroita ja löytyihän se oikea vuosi.
Olin kesäduunissa Sibeliuksen syntymäkodissa oppaana. Samaa työtä teki myös naapurin pari vuotta vanhempi tyttö. Hän osti minulle pullon bulgarialaista punaviiniä, Melnik 17, lahjaksi. Rakennusta maalattiin ja kun museopäivä läheni loppuaan, sulkeuduimme kollegan kanssa toimistoon ja avasimme punaviinipullon. Maalarit katsoivat ikkunasta ja kutsuimme heidät mukaan pippaloihin. Kolmen vartin punkkupullo tyhjeni nopeasti neljään pekkaan, ei siitä tullut teininäkään kuin vähän iloiseksi.
Tunnustin myös vanhemmilleni tämän syntini pari viikkoa sitten. Aikoinaan se taisi olla isokin juttu: harjoitin kuitenkin alaikäisenä työmaajuopottelua.
PALJON ONNEA VAAN, PALJON ONNEA VAAN! Chinchin:-)
Tack tack:)
Onnea, Oben!
Onneksi olkoon! Vuodet vierii mutta mieli pysyy 17-kesäisenä
Vai, että juhlan tynkää pukkaa! Paljosti onnea!!!!
Kiitos kaikille. Ilmojen haltijakin tuntuu olevan puolellani!
Teillä varmaan on jo juhlat pystyssä - onnellista synttäripäivää!
Myöhästyneet synttärionnittelut.
Mäkin olen varmaan about saman ikäsenä juonu Melnikiä ja muistikuvani mukaan se oli ihan hirveen pahaa. Tosin en silloin kyllä tykännyt mistään punaviinistä