Tollo kaupassa
8 Heinäkuu, 2008 kirjoittaja oben |
Pääsin perille ja sain nettiyhteydenkin, tosin ilman mokkulaa. Siihen olisi pitänyt ostaa 3G-puhelin jonka nettiominaisuudet eivät kuitenkaan olisi toimineet täällä metsän keskellä. Niinpä minulla on nyt yhteys vain puhelimen kautta. Eikä se tullut edes kalliiksi, vaikka kauppareissu sinänsä maksoi enemmän kuin oli suunniteltu, koska ostin samalla teinille läppärin. No, se toisaalta kuului kesän hankintalistalle joka tapauksessa.
Meille tuli pojan kanssa kiire päästä ruokakauppaa. Ikuinen ongelma, koska Helsingistä saakka ei viitsi ruokia tuoda pilaantumisvaaran vuoksi ja Mikkeliin olisi ehdittävä ennen kauppojen sulkemisaikoja.
En ajanut vuokra-Micrallani kilpaa kellon kanssa, joten koukkasimme Lahteen ruokaostoksille. Inhottavaa käydä kaupassa sellaisessa paikassa, mitä ei tunne. Mitään ei tahdo löytyä, vaikka onnistuimmekin ostamaan kaiken tarvittavan ja varmasti paljon ylimääräistäkin.
Kassalla törttöilin kuin kunnon ulkosuomalainen. Ensin pyysin kolmea muovikassia tytöltä. Hän vain tuijotti minua epäuskoisesti. Aloin jo epäillä, ettei Suomessa enää edes myydä muovikasseja ja toistin, että niin, haluaisin kolme muovikassia. Kassaneiti ei vieläkään osannut vastata pyyntööni, kun teini sihisi takaani: - Ne on tossa, ota ite! Kotona kassatäti antaa kassit, enhän minä ymmärtänyt kääntää päätäni kymmentä senttiä.
Ruokaostokset tulivat virtana liukuhihnan toiseen päähän kunnes kassaneiti juuttui kurkkuun. Sitä ei ollut punnittu. Ei tietenkään, klassinen moka. Kotona kurkut ovat kappaletavaraa. Pyytelin kovasti anteeksi, jono takanani kasvoi ja kassaneiti jätti kurkun viimeiseksi. Hän tarjoutui ystävällisesti menemään punnitsemaan sen, mutta loppujen lopuksi jätin kurkun kassalle. Pahoillani selitin, että kun… Teini hohti helakanpunaisena vähän syrjemmällä: - Voisiksä olla hiljaa!
Kiva, kun olet päässyt loman alkuun! Perässä tullaan.
Toi kassatörttöily on niin tuttua, ihan nauratti. Minullekin käy joka kerran ensimmäisellä ja joskus vielä toisellakin Suomen kauppareissulla samalla tavalla.
Hyvää lomanjatkoa!
Hihihihih…ihanaa! Kyl sie viel opit:)
Mutta, tervetuloa!
Kiitos:)
Valitettavasti tämän yhteyden saaminen oli hankalampaa kuin tuossa yllä kuvasin; kirjoitin tekstin toiveikkaana lauantaina ja kun yritn sitä sitten siirtää, ei mikään kulkenut kuin tanssi.
Tänään ostin uuden puhelimen….
Nautinnollista lomaa teille kaikille! Hyvin tuttua tuo kauppasähläilysi! Muista myös olla tervehtimättä vieraita ihmisiä bussipysäkeillä, hisseissä yms., jos sellaisiin sieltä metsän keskeltä joudut!
Lomaa odotellessa,¨
Tiuku
Heh, vai pyytää poika sua oleen hiljaa?! Katsos, hän on jo harjoitellut hetken Suomessa oloa. Ja oppinut, ettei sitä turhia tarvitse selitellä.
Nyt kun sitten vielä etsit vastineen “s’il vous plait” oudolle sanonnalle. Minä kerran sekoilin Hollolassa baarin tiskillä kyseisen sanonnan vuoksi. Kysyin tarjoilijalta, mitä nykyisin käytetään kohteliaisuusmuotona, kun tiskiltä tilaavat ja vastaus oli, että “Anna se kalja ja vitun äkkiä!”. Näin kuulema Hollolassa. Mutta pian sinä opit, heh.