Äänetön mielenosoitus
2 Heinäkuu, 2008 kirjoittaja oben |
Sain paperit siihen kuntoon, että kaksi viimeistä työpäivää voin tehdä asioita, jotka Herra Tohtorin projektin takia ovat joutuneet odottamaan vuoroaan. Kiitos siitä kuuluu myös eräälle kollegalleni, joka ystävällisesti antoi omia kommenttejaan reaaliaikaisesti.
Osastokokouksessa, jossa jokainen antoi selvityksensä viimeaikaisista töistään, tyydyin vain sanomaan, että projekti on odottamassa pomon pöydällä. Kun tuli Herra Tohtorin vuoro retostella saavutuksillaan, nostin kyynärpääni pöydälle ja nojasin nyrkkeihini siten, että kun muut sormet olivat leuan alla, molemmat keskisormeni jäivät pystyyn. Annoin hänen äänensä ohittaa korvani enkä kiinnittänyt hänen sanomisiinsa mitään huomiota. Kun hän lopetti, otin jälleen kynän käteeni ja ryhdyin tekemään muistiinpanoja.
Lapsellista, mutta henkisesti ah-niin-tyydyttävää keski-ikäisen ämmän mielenosoitusta, jota kukaan ei edes huomannut.
Hih, tarttee joskus koklata. Luin lapsille ääneen sen keskisormikohdan ja sain heti kuulla, kuinka he sitä käyttävät…Kaivavat keskisormella nenää, pitävät käsiään vyötäisillä, niin että keskisormet ovat esillä ja tai ovat juuri käsi poskella, niin että vain keskisormi näkyy, kun tarkkaan katsoo… Opin siis paljon uutta tänään:)
Olenko mä teini???? jiiiiiiiihaaaaaaaaaa!