Kaksi miljoonaa maahanmuuttajaa
27 Toukokuu, 2008 kirjoittaja oben |
Taloussanomien tämänpäiväinen artikkeli siitä, että Suomi tarvitsee kaksi miljoonaa maahanmuuttajaa, ei voi pitää paikkaansa. Mahdoton ajatus.
Koska Suomeen kuitenkin otetaan maahanmuuttajia, minulla olisi muutama konkreettinen ehdotus tähän valintaprosessiin.
Ensinnäkin valinnassa pitää ehdottomasti kiinnittää huomiota muuttajien koulutukseen ja ammattipätevyyteen. Yhdellekään ammattitaidottomalle muuttolupaa ei saa antaa, koska useimmiten tämä yksikin tuo perheiden yhdistämispolitiikan myötä kolme lisää, jotka pahimmassa tapauksessa ovat vielä lukutaidottomia: molemmat vanhemmat ja vaimo.
Mitään kansanryhmää ei sellaisenaan saa suosia, jotta maahamme ei muodostu suurilukuista vähemmistöä, joka vaatii perustuslakiin kirjatuksi vielä yhden kielen ja siten lisää hallinnollista taakkaa.
Työluvan saamiseksi suomalaisten tai muutoin täällä toimivien yritysten (jotka työvoimapulaa valittavat) pitää taata työpaikka maahanmuuttajalle ainakin kolmeksi vuodeksi. Mikäli työt sitä ennen loppuvat, yritys on velvollinen maksamaan täyden palkan takuuvuosilta. Jos taas maahanmuuttajalle ei työ maistu tai hän vaihtaa työpaikkaa, hänen karenssinsa jatkuu siksi, kunnes kolmen vuoden määräaika on ummessa. Tänä aikana hän ei ole oikeutettu työttömyyskorvaukseen eikä muuhun yhteiskunnan tukeen. Jos edellä mainitun kolmen vuoden aikana maahanmuuttajalla ei ole virallista vero- ja eläkekertymää, hänet voidaan poistaa maasta.
Jotta vältyttäisiin ghettoutumiselta, suosittelisin, että ne yritykset, jotka ovat valmiita palkkaamaan maahanmuuttajia, perustaisivat rahaston, joka myöntäisi korkotukea maahanmuuttajien omistusasuntojen hankintaan. Kun ihmiset – maahanmuuttajat tai kotoperäiset – sitoutetaan omistusasuntoihin, heidän tärvelemishalunsa laimenevat huomattavasti.
Kirjoitin jo joskus aiemmin siitä, kuinka Luxemburgissa on harjoitettu onnistunutta maahanmuuttopolitiikkaa jo 50-luvulta alkaen. Asun Belgiassa, jossa politiikka ei ole yhtä onnistunutta. Toivon, että tähän asiaan osattaisiin Suomessa suhtautua sen vaatimalla tavalla, niin, että maahanmuuttajat olisivat tervetulleita eikä koko maalle tulisi rasismin ikävää leimaa.
Mielenkiintoinen aihe! Suomessa, ainakin pääkaupunkiseudulla ja idässäpäin, näkyy ja kuuluu valtavan paljon aiempaa enemmän venäläisiä. Ja onhan esim. heidän mökkikaupoistaan kirjoiteltu viime aikoina ahkerasti Suomen lehdistössä. Luulen, että trendi vaan jatkuu, ja Suomen “maahanmuuttopolitiikka” joutunee sopeutumaan heidän ryhmittymiseen tulevaisuudessa uudella asenteella. Mutta miten ?
Tämä on aihe, joka herättää aina keskustelua. Tosiasia lienee, että maahanmuutoa tarvitaan, mutta se ei saisi olla hallitsematonta. Vrt. Australia myös.
Minustakin kaksi miljoonaa maahanmuuttajaa Suomeen vaikuttaa lievästi sanottuna liioiteltuna. Eihän edes nyt osata hyödyntää jo maahan muuttaneiden ihmisten ammattitaitoa. Meillä täällä Suomessa tuntuu olevan varaa makuuttaa toimettoman ammattitaitoisia lääkäreitä, juristeja, insinöörejä ja lukuisia muita ammatti-ihmisiä. Hyvä jos pääsevät johonkin hanttihommaan suomen kielen kurssin käytyään. Kuitenkin meillä on edelleenkin ammattialoja, joissa on työvoimapula.
Mitä sitten tulee vaatimukseesi, että maahanmuuttajilla pitäisi olla valmis ammattitaito mukanaan, niin vaatimuksesi on kyllä melkoinen. Monet suomalaisethan lähtevät opiskelemaan ulkomaille aikomattakaan jäädä valmistumisensa jälkeen opiskelumaahan, eikä suomalaisia edes vaadita jäämään, koska vapaa liikkuvuus kuuluu länsimaiseen kulttuuriin. Jos suomalaiset rupeaisivat vaatimaan kohtuuttomia muunmaalaisilta, voisi pian käydä niin, että suomalaisilla ei olisi asiaa esimerkiksi mihinkään länsiyliopistoon, koska suomalainen ylioppilastutkinto ei ole ammattitutkinto.
Sitä paitsi minulla on ollut ilo ja kunnia tuntea Suomeen muuttaneita ihmisiä, jotka ovat saaneet vasta Suomessa mahdollisuuden opiskeluun. Eräskin nainen oppi vasta Suomessa lukemaan ja kirjoittamaan. Sitä ennen hän oli tehnyt sekä omassa maassaan että Suomessa kaikenlaisia hanttitöitä (koska luku- ja kirjoitustaito puuttuivat!). Suomessa hän kuitenkin innostui kouluttautumaan ja samalla kohentamaan omaa ja perheensä elämää.
Vaatimuksesi, että Suomessa rajoitettaisiin eri etnisten ryhmien määriä viittaa siihen, että kannatat Ranskassa vallitsevaa pakkointegrointia. Minä puolestani kannatan sallivampaa saksalais- ja brittiperäistä mallia, jossa suositaan monikulttuurisuutta. Samoin Ruotsissa on melko salliva maahanmuuttajapolitiikka. Ranskalainen maahanmuuttajien pakkointegrointi on mielestäni hieman liian rasistinen minun makuuni. Sillä mallillahan on ollut surkeat seuraukset, kuten maahanmuuttajien kurjista oloista johtuvat levottomuudet todistavat.
Jos työvoimapula on syynä maahanmuuttoon, ei ole mitään järkeä ottaa vastaan luku- ja kirjoitustaidottomia työvoimapulaa paikkaamaan. Työvoimapula on akuutti ongelma - siihen ei auta, jos tänne otetaan väkeä, jotka eivät pysty töitä tekemään.
En myöskään hyväksy sitä, että vastaanotetaan ihmisiä sankoin joukoin paikkaamaan akuuttia työvoimapulaa ja seuraavan laman kohdatessa nämä ihmiset pannaan reserviksi odottamaan aikoja parempia. Heillä pitää olla työpaikka aina, sillä se ehkäisee ongelmien syntyä.
Mitä taas tulee yliopistoihin muissa maissa, en usko, että suomalaisilta mahdollisuudet poistuvat. Muissa maissahan (yliopisto- ja ammattikin-) koulutus on maksullista eivätkä suomalaiset ole niissä vapaaoppilaina olleet tähänkään saakka. Toiseksi, en ehkä riittävästi sanonut, mutta ammattitaidolla tarkoitan erityisesti niitä aloja, joissa on työvoimapula, eli puuseppiä, metallityöntekijöitä, sairaanhoitajia. Korkeakoulutetuistahan Suomessa ei ole niin kovaa pulaa.
En vastusta siirtolaisuutta pelkästään vastustamisen vuoksi, vaan näkisin sen olevan hallittua. Aivan kuten edellisessä kommentissani vertasin Australiaan. Se maa ottaa yhä siirtolaisia vastaan, mutta kriteerit ovat selkeät: vain niille aloille, joilla työllisyys on taattu. En usko sen olevan mitenkään kohtuuton vaatimus, varsinkin, kun Suomeen integroituneella on hyvät mahdollisuudet kouluttaa jälkikasvunsa hyvin ja halvalla. Se on iso porkkana, jos vertaa vaikkapa Britanniaan, jossa yliopistomaksut ovat huippuluokkaa.
En oikein ymmärrä, mitä tarkoitat pakkointegroinnilla. Käsittääkseni sekä Ranskassa, Saksassa että Britanniassa on samanlaiset ongelmat eli nykyään taantuneeseen teräs- ja kaivosteollisuuteen 60- ja 70-luvuilla tulleet siirtolaiset, Ranskassa lähinnä Maghrebista, Saksassa Turkista ja Britanniassa Pakistanista/vanhoista siirtomaista tulleet muuttajat, jotka ovat joutuneet työttömiksi eivätkä heidän jälkeläisensäkään ole työllistyneet.
Monikulttuurisuudesta voidaan olla monta mieltä, mutta en lähtisi tiettyihin lähiöihin kävelemään täällä edes päiväsaikaan. Valitettavaa, mutta totta. Lisää voit lukea esim. ystävättäreni blogista http://tiuku.ajatukseni.net
“Jos työvoimapula on syynä maahanmuuttoon, ei ole mitään järkeä ottaa vastaan luku- ja kirjoitustaidottomia työvoimapulaa paikkaamaan.”
Olen samaa mieltä kanssasi, ettei luku- ja kirjoitustaidottomista ole paikkaamaan työvoimapulaa. Tosiasia kuitenkin on, että Suomeen tulee ulkomaalaisia muistakin syistä kuin Suomen työvoimapulan vuoksi. Esimerkiksi kertomani nainen tuli tänne mentyään naimisiin suomalaisen kanssa. Maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta voi tosiaankin tarkastella eri näkökulmista, ja ainakin Talouselämän tarjoama näkökulma on kovin suppea. Maahanmuuttajien asemaa pitää mielestäni tarkastella mielestäni laajemmasta näkökulmasta kuin pelkkänä potentiaalisena työvoimana. Ehkäpä tässä onkin myös se hankauspiste, miksi juuri tämä kirjoituksesi on herättänyt minussa halua olla eri mieltä kanssasi.
Tietenkin olen utelias tutustumaan ystävättäresi blogiin.
Kirjoitukseni olikin Talousuutisten innoittama, ei niinkään yksilötasolla tarkasteltu mielipide maahanmuuton syistä. Niitä on aina ollut erilaisia, yksi tulee rakkauden perässsä, toinen lukee oudosta maasta, tulee käymään ja jää. Sen tyyppistä maahanmuuttoa on aina ollut ja on. Nyt oli kuitenkin puhe nimenomaan työperäisestä maahanmuutosta ja suurissa määrin. Kyse ei myöskään ollut pakolaispolitiikasta, mihin maanhanmutto usein erheellisesti sotketaan.
Humaanin ystävättäreni sarja asumisestaan Turklandiassa (eräässä Brysselin maahanmuuttaja-kaupunginosassa) on kertomus uskaliaasta ihmisestä, joka ennakkoluulottomasti lähti asumaan sinne, mihin monikaan valkoinen ei jalkojaan pane. Suomessa sellaisia kaupunginosia ei vielä ole. Tiukun juttu on vain arkipäivän realismia eikä sittenkään pahimmasta päästä. Kumpikaan meistä ei ole rasisti, mutta toisaalta silmiä ei voi sulkea kaikelta.