Olin pudottaa silmät päästäni, kun tulin kotiin: meidän sikolätti oli muuttunut järjestyksen pesäksi, vaikkei Justiina edes käynyt tänään. Poissa olivat leivänmurut keittiön tasoilta, samoin kuin likaiset astiat. DVD-levyt eivät valloittaneet enää sohvapöytää ja kaukosäätimet oli aseteltu siistiin riviin. Ruokapöydän liina oli joutunut ravistuksen kouriin ja eteisen kenkävuori oli sulanut kaappien uumeniin.
Teinillä on jotain mielessä. Ei ole vaikea arvata, että lomaviikko on syönyt budjetin nollille ja tiedossa on kaksi lätkämatsia baarissa. Ylimääräistä rahaa siis kaivataan, tai minä syön hatullisen sitä itseään. On poika oppinut.
Yhtäkaikki, ansaittuahan se on, kai tästä parikymppiä voi maksaa.
Pitääkö mun sisälukea tästä, että mulla on vielä jotakuinkin 13 vuotta edessä ennenkuin meijän 2v. rupeaa siivoamaan kenkäkasojaan, eikä piiloita kaukosäätimiä jonnekin ihmeellisiin nurkkiin.. !? Apua. Pelastakaa äidit.
Mun on pakko myöntää, että suurin osa niistä kengistä on ihan tästä sylttytehtaasta peräisin, eli itse syyllistyn ehkä eniten kenkäsotkuun; me ollaan pojan kanssa melko järjestäytymätön pari:( Kaukosäätimet taas on pääsääntöisesti aina hukassa. Parhaita löytöpaikkoja on sohvan raot.
Meillä se taas menee niin, että minä järjestyksen ihmisenä koita pitää yllä sotilaallista komentoa. Nyt se muuten on pahimmillaan, kun en itse kykene osallistumaan. Silti oli eilen pakko vähän lattiaharjan kanssa heilua, kun ei pysty imuroimaan.
Hienoa, ansaittu parikymppinen se on. Maksa vain, jos tulee kysymään.
joo, se on maksettu jo. kai kohta kulutettukin:)
Pussikissa on sita mielta, etta saisit irtisanoa siivoojan ja ruveta vakituiseen kayttamaan teinityovoimaa.