En ole vielä sanallakaan kommentoinut Espanjassa tapahtunutta bussiturmaa, vaikka siitä joidenkin tuttavieni kanssa olen keskustellut. Äkillinen kuolema on aina järkytys ja mitä useampi kuolee yhtä aikaa, sitä pahempi onnettomuus, enkä missään tapauksessa halua väheksyä ihmisten huolta ja tuskaa läheistensä menettämisestä tai vammautumisesta.
Olen kuitenkin ystävieni kanssa ihmetellyt sitä lokaa, mitä ulkoministeriö on päällensä saanut. Miten voidaan olettaa, että ihmiset tuollaisessa tilanteessa tunnistetaan nopeasti? Onko ylipäänsä valtion velvollisuus lennättää kriisiryhmää onnettomuuspaikalle? Auto-onnettomuuksia, joissa on suomalainen osapuoli, tapahtuu maailmalla useasti. Miksi jotkut saavat psykologeja, lääkäreitä ja muita kuuntelijoita ja jotkut eivät? Millä perusteella näitä matkaan lähetetään?
Olen itsekin istunut turistibusseissa. Useimmiten niihin kerätään ihmisiä useista eri hotelleista. Harvoin nämä tuntevat toisiaan. Kun onnettomuustilanteessa paperit lentelevät minne sattuu, pahiten loukkaantuneita yritetään auttaa, ei ensimmäisenä ole mielessä kuka on kuka. Tärkeintä on saada uhreille ensiapua. Vaikka ulkoministeriön väkeä lähetettäisiin pataljoona paikan päälle, ei heillä ole montakaan mahdollisuutta tunnistaa sen paremmin eloonjääneitä kuin kuolleitakaan, koska heillä ei ole mitään lähtötietoja, joihin verrata. Lisäksi matkatoverit ovat usein joutuneet erilleen, tai pahoin loukkaantunut ei kykene tunnistamaan edes aviopuolisoaan. Olisi mukava tietää, miten nämä kritisoijat itse järjestäisivät tiedonkulun.
On hienoa toimintaa Suomen valtiolta, että loukkaantuneet lennätetään kotiin ja paikallaolijoille on järjestetty kriisiapua. Ymmärtääkseni tällainen toiminta ei ole valtion velvollisuus, vaan jokainen voi ottaa sellaisen vakuutuksen lähtiessään, että se kattaa nämä kulut. Jokainen kritisoijakin voi tilata lentolipun ja lähteä itse paikan päälle auttamaan tunnistamisessa. Se ei ole kiellettyä, vaan jopa suotavaa. Mukanaan hän voisi viedä vaihtovaatteita potilaalle, sillä espanjalaisessa sairaalassa ei käytetä sairaalan vaatteita, vaan potilaan omia.
Toivonkin, että seuraavan katastrofin sattuessa nämä yleiskriitikot, lehdistö mukaan lukien, tekisivät jotain muuta kuin räksyttäisivät.
