Maailman tylsin kaupunki
17 Huhtikuu, 2008 kirjoittaja oben |
Kotikaupunkini on jälleen valittu maailman tylsimmäksi matkailukohteeksi. Onhan se vähän väärin, koska ei tämä nyt sentään niin tylsä paikka ole. Jos vaikka katsoo Alicen blogista, niin huomaa, että eloa on, joskus liiankin kanssa.
Uskoisin sen tylsyyden johtuvan siitä, että monet tänne tulevat eivät tule lomailemaan, vaan joutuvat viettämään aikaansa puisevissa kokouksissa. Usein nämä ihmiset saapuvat varhaisimmalla mahdollisella koneella, syöksyvät kokouslukaaliin ja sen jälkeen viimeisellä koneella takaisin kotiin. Jollei siitä jää tylsä kuva, niin ei sitten mistään.
Toki tämä kaupunkikin voisi tehdä jotain tylsyyden poistamiseksi. Ne korttelit, missä ehkä eniten kokoustetaan, ovat kyllä tylsyyden huipentuma. Minkäänlaista elävyyttä siellä ei nähdä. Ravintoloita ja pubeja on, mutta jos niissä kortteleissa haluaisi vain kuljeksia ja katsella näyteikkunoita ja ehkä hieman shoppailla kahden tunnin lounastauon ajan, saa tyytyä eu-henkisiin kyniin ja sateenvarjoihin. Yksi sarjakuvia myyvä lehtikioski sieltä löytyy, muttei sielläkään myydä Tinttejä kuin paikallisilla kielillä.
Kokousmatkailija ei päivän aikana ehdi edes keskustaan, joka nyt kuitenkin on tämän kaupungin sydän. Se on sääli.

Voi kun ihmiset ymmärtäisivätkin sen, että työmatkat (varsinkin ulkomaille) ovat todellakin TYÖmatkoja. RL:lla vielä töissä ollessani henkilö, joka oli RL:n edustaja kansainvälisissä järjestöissä, oli jatkuvan kateuden kohde, kun hän “sai matkustaa” niin paljon. Itse hänelle aika monet lentoliput varanneena tiedän, että ne ei todellakaan olleet mitään herkkumatkoja, vaan lähinnä istumista: ensin taksissa (tai omassa autossa), sitten lentoasemalla, sitten lentokoneessa, sitten taksissa, sitten palaverissa, sitten taksissa, sitten lentoasemalla, sitten lentokoneessa ja vielä kerran taksissa (tai omassa autossa).
Virkamatkat eivät todellakaan ole muuta kuin uuvuttaavaa elämänkokemusta. Ainakin kovin kireällä aikataululla laadittu virkamatka.
EU kompuusin yhteydessä voisi tosiaan olla olemassa pieni ostari kävelymatkan päässä, jonne voisi piipahtaa ainakin ne, joille jää ylimääräistä aikaa hotellihuoneen luovuttamisen tai kokouksen päättymisen jälkeen. Tosin tässä maassa kun kaikki kaupat sulkevat ovensa todella aikaisin, ainakin Suomen ja esim. Espanjan kauppoihin verrattuna, ei sellainen hätäinen shoppailu anna mitään. Ja lopulta sitten jää vain käsiin niitä EU kyniä ja -sateenvarjoja. Tämä maa ei oikein vielä osaa myydä asemaansa EU kokouspaikkojen keskuksena.