Ylimääräisiä matkustajia ei sitten enää vuodenvaihteen jälkeen saa autoihin ottaa. Kaukana ovat ne ajat, jolloin Keinoemon vaaleansiniseen Opeliin sullottiin seitsemän ihmistä ja lähdettiin Tampereelle. Meitä oli autossa ainakin Keinoemo, äiti, pikkuveli, Anna-täti, Mimmi, Topi ja minä mykkyrässä etupenkin ja kojelaudan välissä, ettei poliisi huomaa. Pikkuveli meni puolikkaasta. Turvavöitä ei tainnut olla kenelläkään ja kolmostie oli vain pelkkä kapea maantie, ilman moottoriteiden turvakaiteita. Hyvin selvittiin, paitsi jalat olivat vähän puutuneet. Hämeenlinnasta Tampereelle kesti reippaasti tunnin, jollei ohitellut, eikä se Kadett siinä lastissa olisi paljoa kiihtynytkään.
Auton tavaratilaan ei kai koskaan ole saanut ketään istuttaa, mutta meidän suvussa sekin on nähty. Eräs serkkutyttö tykkäsi kovin matkustaa takakontissa pidempiäkin matkoja. Lähdettiin kerran uimaan ja tätä matkustusmuotoa tarjottiin minullekin. Muistan katsoneeni, kun serkku asetti päänsä mukavasti tyynylle ja käpertyi punaisen auton takaluukkuun. Mutristin kuitenkin suutani, enkä halunnut seuraksi. Uimaan kuitenkin päästiin.
Sotapoikia saa kyllä kuljettaa auton lavalla, muttei sekään laillista ollut edes 70-luvun alussa tavallisille ihmisille. Tuskin Senaattorin pyöreäkulmaisen Mersun lavan reunoja muuten olisi korotettu ja meitä kielletty nostamasta päätä korkeammalle, kun palasimme takaisin Vuohiniemestä yhden kesän jälkeen. En muista, ketä muita lavalla istui kanssani, mutta yksin en varmasti ollut. Tuuli tuiversi kivasti pitkiä hiuksia lämpimänä kesäsunnuntaina ja olo oli muutenkin jännittyneen salaperäinen. Kaikki pelkäsi poliisia ja isot vannottivat, että jos auto pysäytetään, pitää olla ehdottomasti hiljaa ja mieluiten makuulla. Kotiin päästiin ihan kunnialla, ilman pysäytyksiä tai muita häiriötekijöitä.
Mitä puolilaitonta ja jännittävää elämään enää jää, kun kohta kaikki on kielletty?
PS: Oikeasti, turvallisuus on ihan hyvä asia.
Voi ei, sinä se tuot kivoja muistoja…. Niin, lukuisat oli ne kerrat kun siellä etupenkin jalkatilassa istuttiin=kökötettiin ja parhaassa tapauksessa meitä oli siellä kaksi! Sittenoli se tätini Taunus….Kolme aikuista eteen ja takapaksi auki ja kaikki kakarat sinne sikin sokin ja eikun menoksi. Oli meillä siellä peittoja pehmusteina. Aina muistellaan serkkujeni kanssa niitä aikoja ja jos joku olisi puhunut turvaistuimista, ei kukaan olisi uskonut!