Pakinaperjantai: Perinne
14 Joulukuu, 2007 kirjoittaja oben |
Minun äitini on siisti ja hänen kotinsa on ihan aina siisti. Minä en opi koskaan siivoamaan samalla tavalla kuin äiti, se on mahdotonta.
Meillä on äidin kanssa sellainen perinne, että kun minä noin kerran vuodessa käyn heillä, menen melkein ensimmäiseksi olohuoneeseen, jossa plyyshimaton hapsut ovat ojennuksessa, kuin kammattuina ja sohaisen jalallani hapsurivistön sekaisin. Äiti kulkee perässä, siistii hapsut ja sanoo jotain tyyliin ”Etkö sinä koskaan kasva aikuiseksi.” Sen jälkeen nauretaan.
Se on meidän perinne.
Hieno ja samalla herkkä ja lämmin perinne.
Melkein näen mielessäni, että pöyhii vielä leikkisästi sun tukkaasi.
Omena ei ole pudonnut kauas, vaikka siisteysinto on:
viisaalla äidillä viisas tytär, ja sama toisinpäin
Ihana perinne! Lämpöä täynnä oleva kirjoitus.
Hyväntuulen tarina.
Äiti on aina äiti.
Hupsunhauska hapsuperinne.
Joku toinen voisi pimahtaa tupsujen epäjärjestämättömyydestä
Voih, äidit on äitejä vaikka voissa keittäisi, tuossa jutussasi tunnistan sekä oman äitini, että minut ja tyttäreni.
Tämä on hyvä perinne. Suosittelen tällaisen harjoittamista vaikka sotien ja kaikenlaisten perintöriitojen sijaan!
Hauska perinne